Kauriit, peurat ja hirvet

Kauriit ja hirvet synnyttävät 1-3 vasaa
touko-kesäkuun vaihteessa. Vastasyntyneet vasat eivät vielä jaksa seurata emojaan joten emo jättää ne turvalliseksi katsomaansa paikkaan, yleensä tiheän kasvillisuuden suojaan. Usein vasoja löytyy peltojen pientareilta ja metsiköistä. Emot ovat yleensä lähialueilla syömässä ja juomassa, mutta eivät tule ihmisten näkyviin. Emot saattavat tulla näkyville houkutellessaan petoa pois vasan luota. Hirvilehmät saattavat puolustaa vasojaan aggressiivisesti.

Metsäkauriinvasa painaa syntyessään vain pari kiloa ja liikkuu vielä haparoiden. Mikäli vasa olisikin näkyvällä paikalla yksinään, sitä ei pidä rientää pelastamaan. Vasan tilaa arvioidessa, tarkastele ovatko sen silmät kirkkaat ja reagoiko se ympäristöön. Jos näin on, tilanne on normaali ja vasa tulee jättää niille sijoilleen. Vasan tilannetta voi käydä tarkastelemassa muutaman tunnin välein. Mikäli vasan silmät ovat sumeat, vasa on reagoimaton, sitä kiusaavat muurahaiset tai sen niskanahka jää törröttämään siitä kevyesti nostamalla, on vasa avun tarpeessa.

Koska pullokasvatetut vasat leimaantuvat ihmisiin, niiden luontoon palauttaminen on haasteellista. Kauriinvasoja tulee hoidettaviksi lähes joka vuosi. Ne ovat yhtä vaativia hoidettavia kuin pikkuvauvat. Eläintarhat eivät yleensä ole kiinnostuneita urospuolisista vasoista tarhojen laumadynamiikan vuoksi. Tästä syystä kauriinvasoja luonnossa kohdatessa tulee varmistua eläimen avuntarpeesta erityisen huolella ennen talteenottoa.